 |
| "Mummo!" hän huusi. "Älä mene! Tiedän että olet poissa kun liekki sammuu!" |
Esitys oli upea. Saimme yleisön monesti itkemään ja jopa osa esiintyjistä vuodatti kyyneleitä monessa kohtaa. Itse kun olin musiikin puolella, sain osallistua biisien valintaan ja pääsi sinne pari ehdotustanikin; ehdotin alkoholistiperheen kohdalle ABBA:n musiikkia (koska kaikissa alkkisperheissä kuunnellaan ABBAa) ja musiikkiopettaja pisti sitten Happy New Year -biisin ja tulitikkujen sytyttämiseen Indican Nukkuu kedolla.
Oli ihanan... kontrastista kun laulamme musiikin puolella Happy New Yearia ja lavalla on meneillään kohtaus, missä Stidigiltsiä (Tulitikkutyttöä) lyödään ja hänet heitetään pihalle. Nukkuu kedolla -biisi taas on alkuperäiseltä versioltaan rauhallinen, tunnelmallinen ja mystinen alusta loppuun. Me taas paisutimme sen lopussa suureksi ja voimakkaaksi... Itse kun lauloin biisin soolona, sain huutaa lopun sanat. Itse asiassa pidän ehkä jopa enemmän meidän versiostamme kuin alkuperäisestä. :) (Anteeksi Indica-fanit!!)
Mutta se mikä ärsyttää ja mistä aion nytkin jauhaa on ihmisten huono tilannetaju. Tiedän, etten ole maanmainio laulaja, en sinne päinkään. Nyt pystyin juuri ja juuri esiintymään ajatellen, että kyseessä on koulunäytelmä; ei kukaan odota Celine Dionin tasoista vetoa. Mutta sitten ihmiset tulevat kehumaan Pocahontasta (joka lauloi viimeisen laulun, jonka oli itse säveltänyt) ja heittävät kehuvyöryn jälkeen minulle "Mut sullaki meni ihan hyvin!"
Niin... mitä? Enhän minä mitään kehuja odottanut. Mutta tuollaiset valheet vain saavat itkemään. Yritin monesti vihjata että olisivat hiljaa. Jos toinen laulaa hyvin, en minä suutu jos tätä kehutaan! Mutta sitten voi tukkia turvan ja lähteä eikä heittää vieressä pönöttäjälle "Ihan hyvin meni sullakin". Siinä tulee niin valheen sävy että oksat pois! Jos minä tiedän, ettei hyvin mennyt, ei sitä tarvitse naamaan hieroa... Lopulta pyysin jo suoraan että älkää heittäkö "kehuja", saatte minut vain itkemään. Ei onnistunut. Jatkui "Mut sullaki meni ihan hyvin!". Just.
Mutta siis... En halua kuulostaa mitenkään erityisen katkeralta. Niin kuin jo kerroinkin, jos toinen vetää osansa hyvin, miksei tätä voisi kehua? Minusta on ihana kuunnella kun toisia kehutaan, melkein kuin itse saisi kehuja. Tai siis kun ystävä on niin taitava, on kuin ihmiset samalla sanoisivat "Hienoa kun tunnet hänet!" ja minusta se onkin hienoa. Eli en kiellä kehuja. Kiellän valheet. Varsinkin nuo valheet, joiden on ehkä jopa tarkoitus olla läpinäkyviä "Mut säki kyllä onnistuit" = "Ei kannata yrittää".
Ehkä en ensi kerralla edes yritä. Nytkin lauloin vain koska se oli kivaa.
Tosta kun sanoit että meidän/teidän, koska olin ihme yleismies, versio Nukkuu Kedolla-biisistä oli parempi niin olen niin täysin samaa mieltä! Musta se oli ihana ja se kuullosti PALJON paremmalta "reviteltynä" eli juurikin niin mahtipontisesti. En tosin ole ikinä pitänyt sanasta mahtipontinen, koska se tuo mieleeni pormestarin jolla on pissaa päässä, joten en nyt ehkä käytäkkään sitä. Siinä katsoessani Ventterillekkin totesin, että oli ihan mieletön veto, sai kylmät väreet pitkin selkäpiitä! KIITOS! <3 (ja tää on ihan vilpitön että älä edes yritä kieltää ;) )
VastaaPoistaJuuri tuo revittely itseenkin iski. :) Ja tiluhilu-välisoiton veto kanteleella oli aivan ihana.<3
VastaaPoista(Pormestari jolla on pissaa päässä...?)
(Jostain syystä. Ponti kuulostaa vähän possulta ja mahtipossu voisi olla pisupäinen pormestari?) Jep, se kantele oli mystinen!
PoistaTiesitkös olevasi hyvin mielenkiintoinen persoona? :'D
PoistaNäin olen saanut kuulla, mutten ihan käsitä miksi :D
PoistaSitä voidaan yhdessä miettiä. :)
Poista(Mä olen samaa mieltä mahtipontisesta: se kuulostaa mahtailevan ponnekkaalta porsaalta, tai jopa ponnekaasulta. Ponnekaasua täynnä oleva porsas.)
PoistaMutta se, mitä mun piti oikeasti tulla sanomaan, oli se, että mulle tuli itelleni ihan kamalan paha mieli siitä, että mua kehuttiin. Mä kieltämättä tykkään saada huomiota osakseni, mutta sitten kun se keskittyy lähes pelkästään muhun, mä kärsin siitä.
Tässäkin tapauksessa meitä muusikoita oli ties ja kuinka monta, ja voin sanoa ihan suoraan varastaneeni kaiken huomion, mikä ei ollut tarkoitus todellakaan, eli se oli vahinko. Siksi mulla on paha mieli, varsinkin muiden laulajien puolesta. :S
Koen kyllä onnistuneeni, mutta en sillä tavalla, että mun suoritusta pitäisi nostaa ylemmäs kuin muiden.
Satakieli. Muistat kai, kun olen sanonut joskus sullekin, että mä en koskaan kehu, jollei siihen ole oikeasti aihetta. Että mä en halua valehdella vain saadakseni jollekin mulle rakkaalle sillä parempaa mieltä aikaiseksi. Jos mulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, mä olen silloin mieluummin hiljaa. Tiedän, että kuulit kyllä mun kehuneen sua monta kertaa, mutta mä luulen, että et uskonut mua. Siksi en jatkanut enää, vaikka mun olisi ehkä pitänyt kehua - koska siihen oli aihetta. Pidin myös todella paljon Nukkuu Kedolla -biisin uudesta sovituksesta, koska se yltyi loppua kohden niin taidokkaan teatraaliseksi ja hurjaksi, todellakin mahtipontiseksi (tuo sana...). Siihen biisiin ei olisi kukaan muu sopinut kuten sinä.
Ja miksi näin - siksi, että sinä ehdotit sitä kappaletta, ja varsinkin siksi, että sait siihen hienon tunnelman mukaan. Kukaan muu ei olisi pystynyt huutamaan viimeisiä sanoja kuten sinä: vähiten minä. En ole hyvä sellaisessa. Osaan kyllä kirjoittaa surkeita mollivoittoisia lauluja ja esittää niitä melankolialla höystettynä. Se olen minä, ja se on minun taiteilijapuoleni. Se siitä monimuotoisuudesta saati kiinnostavuudesta, jota sinulla on enemmän mitä minä voin koskaan saada.
Mutta Pieni Stidigiltsi oli kaunis projektiteos. On hieman sekavat tunteet vieläkin, mitä ajatella siitä. Ikävä jää, totta kai, koska en ole enää ensi syksynä lukiossa, mutta toisaalta onnistumisen tunne ja ryhmätyöskentelystä jääneet hyvät muistot hymyilyttävät.
Heiheiheihei! Apua, enhän minä sinua ole syyttänyt!! Turha sinun on olla pahoillasi siitä että olet hyvä. :'D Ärsyttää vain ihmiset, jotka eivät tajua omia sanojaan... tai niiden piilomerkityksiä. Eli pois turha murehtiminen siellä.~ Nyt nautit niistä kehuista, mitä sait.
PoistaJa voipi olla että tänä päivänä surkeat, mollivoittoiset laulut pureutuvat kansaan. Tuhansien murheellisten laulujen maa arvostaa sitä että joku osaa tarjota juuri sitä mitä kaivataan. :) Ja voi olla että jos joku toinen olisi laulanut Nukkuu kedolla -biisin, siitä olisi tullut erilainen. Yhtä hyvä (ehkä jopa parempi) mutta erilaisella tavalla; ilman huutamista. :'D
Mutta yhdyn tuohon viimeiseen, Stidigiltsi onnistui ja oli todellakin kaunis. <3
Anteeksi, mutta tulkitsit väärin. Mä ihan oikeasti pidin sun laulusta, en mä edes osaa kunnolla valehdella. Saattaa olla että mun on vaan helpompi ottaa kontaktia Sadelintuun. Ehken mä osaa ilmaista tarpeeksi "aidosti" mitä ajattelen. Mulla esiintyy harvoin voimakkaita tunteita, oli ne sitten negatiivisia ja positiivisia ja vielä harvemmin ilmaisen niitä. Olen huono kehumaan muutenkin, se tuntuu niin epäluontevalta mutta silti haluan sen tehdä jos oikeasti olen pitänyt jostakin. Muiden puolesta en voi puhua.
PoistaMä puolestani pahoittelen etten tulkinnut sun viestiä "lopeta" oikein.
Mulla nyt silti on vähän paha mieli, mutta en kokenut tätä mitenkään syyllistävänä: se menee mun kohdalla aina näin.
PoistaHaluan huomiota ja ihailua, mutta sitten kun niitä saan, tuntuu, että ne tulevat aina väärälle ihmiselle. Tai vastaavasti silloin iskee tunne, että kaikki valehtelevat minulle, ja että oikeasti olinkin ihan huono. Joo, tiedän, typerä ajatusmalli.
Toi mun kommentti oli muuten aNightingalelle ihan selvennykseks :)
PoistaJees, sen tajusinkin.
PoistaVoi että mikä soppa! Nyt, ihmiset, päät pystyyn!
PoistaSadelintu:
Miksi IHMEESSÄ joukko ihmisiä tulisi kehumaan jos olisit ihan huono? Häh? Ja on täysin oikeutettua haluta huomiota, onhan se selkeä tosiasia että ihmisten lempipuheenaihe on he itse. Ota se huomio, mikä annetaan, ilolla vastaan. Jos et halua sitä, sano se suoraan siinä tilanteessa.
Jiikky:
Voi kulta pieni. En ole sinulle mitenkään erityisesti postausta osoittanut. Minua ärsyttää se yleinen tapa että vaikka menisi huonosti, tullaan sanomaan että "Ihan hyvin se meni". Itse kuulisin mieluummin vaikka suoran totuuden: "Aika paska".
Ehkä tilanne oli jopa koominen. Te kolme kehutte meidän lintusta kilpaa siistissä rivissä ja yhtäkkiä yksi kääntyy puoleeni ja sanoo: "Mut sullaki meni ihan hyvin!" ja toiset kaksi näyttävät vasta muistaneen minut: "Ai! No niin meniki!" ja takaisin Sadelinnun puoleen.
Tosiaan ehkä nyt jälkeenpäin naurattaa enemmän. Ainakin teidän kohdalla. :)
En mä väitä, ettenkö pitäisi huomiosta. Mä en vaan osaa ottaa sitä vastaan oikella tavalla juuri siinä hetkessä, vaan vasta jälkeenpäin olla ylpeä. Koska pyrin täydellisyyteen, haluan aina ylittää itseni, ja sitämyöden haluan, että suoritukseni huomioidaan. Koska en kuitenkaan ole kovin luottavainen henkilö tiettyjen viime talvisten tapahtumien jälkeen, en pysty uskomaan, että työlläni tai olemassaolollani olisi mitään merkitystä. Uskon olevani vain välinearvo johonkin parempaan.
PoistaAjatusmaailmaani on hankala ymmärtää, uskokaa pois. Tai no, olettehan sen helvetti vie jo toivottavasti tajunneet.
Sanoisin ymmärtäväni: en itsekään pidä liiasta huomiosta, varsinkin jos se tulee vääränlaisena. Se tuntuu hämmentävältä, suomalaisia kun ollaan.
PoistaTiedän että on tyhmää täällä bloggerissa jotain päähäsi hakata mutta kirjoitanpa kuitenkin: sinulla on enemmän merkitystä kuin ymmärrätkään.
Ja eiköhän meillä kaikilla ole vaikea ajatusmaailma. :)
Anteeksi, täytyy sanoa että mokasin. Esitys päättyi Sadelinnun koskettavaan biisiin, ja meninkin muiden kanssa kehumään tätä, kun oli päällimmäisenä mielessä. Ja kyllä, sanoin sen jälkeen "Mut säkin lauloit tosi hyvin!". 'Mut'. Ei näin. Sanavalintani olivat siihen tilanteeseen surkeat. Heti sanottuani tulikin varsin tyhmä olo. Tuntuu, että päästän suustani aina toisinaan ihan typeriä juttuja. En minäkään kehunut sinua vain siksi, että olit siinä vieressä. Olin esityksen aikana sanonut vieruskavereille, että "Satakieli laulaa tosi kauniisti". Ja sinä ET TODELLAKAAN laula huonosti, vaikka ei aina muistaisia kehuakaan. Vaikkakin tuntuu että pitäisi, kun et itse tunnu ymmärtävän kuinka taitava ja lahjakas olet. :(
VastaaPoistaMä osasin vähän epäilläkin, että kun olin saanut viimeisestä kohtauksesta biisilleni paikan, saattaisin keskittää huomiota liikaa itseeni. Näin kävi, joten syyttäkää minua, älkää itseänne.
PoistaKukaan ei nyt syytä itseään tai toisiaan, hitto vie!
PoistaTilanne oli tragikoominen. Edelleen keskitän sanani ihmisille yleensä, en teille yksittäin että olisitte jotenkin erityisesti mokanneet. Vaikka myönnän, Vippu, että sattui. Ei silti kannata jäädä syyttelemään itseään. Enkä minä nyt täällä huomiohuoraamassa ole että pitäisi joka suoritusta kehua... Ei. Sitä juuri yritän selittää: älkää.
Ja Sadelintu-kulta. En edelleenkään syytä sinua. Eikä varmaan kukaan muukaan kuin sinä itse. Sinut laitettiin viimeiseen biisiin syystä. Ei opettaja olisi pistänyt ilman lahjojasi, jotka siinä tulivat esille. Kuvittele minut yrittämässä itkettää yleisöä. Ei? Ei onnistu.
Toivon että syyttelyt loppuvat tähän.
aNightingale Nukkuu kedolla meni sulla tosi hyvin! Vedit tosi hyvän coverin otit biisin omiin nimiisi, joka on mun mielest se mikä coverissa pitää tehdäkin.
VastaaPoistaMyös Sadelintu, koko musa ja koko kokonaisuus. Ihan niinkuin me oltais kaikki pistetty omat palasemme palapeliin ja siten saatu ehjä palapeli.
Katsoin koko näytelmän äidin videonauhalta ja niin hassulta ja samalla hieman pahalta, kun se tuntuukin tähän kirjoittaa niin osasin näytellä ja olin ylpeä itsestäni. (Nyt tuntuu tosi hassulta).
Olit hyvä juuri siinä juhlijan roolissa! Ja kuten sanoinkin sulle lauantai aamuna 7:36 L-junassa, se still-kuva tekee paljon.
PoistaVoi teitä suloisia... :)
PoistaOlen samaa mieltä; näyttelijänlahjasi eivät olleet varjossa, huolimatta vähän pienemmästä roolista. Ja tuo palapeli-vertaus ei vanhene. Kuvaa (kaikkien) työtä niin hyvin.~