Juuri ennen lähtöä joku nainen soitti ja ilmoitti raidallisen kissan näkyneen lähimailla... kun oma kissamme oli karannut noin kolme viikkoa sitten ja ilmoituksia on ympäri lähiseutuamme. Äidin mies lähti katsomaan, olisiko kyseessä meidän katti... ja olihan se! Puolet painostaan menettäneenä ja häntä kahdesta kohtaa murtuneena mutta muuten hyvässä kuosissa. Ei ollenkaan säikky.
Täytyy myöntää että alun perin kissan karattua tuli jollakin tasolla hyvä olo... kun en kissakammoisena alunperin tuota elukkaa meille halunnut. Samalla tuntui niin syylliseltä että olin hyvilläni tapahtuneesta... kun kaikki olivat niin huolissaan ja murheissaan tapahtuneesta. Ja nyt kun löytyi, olin samaan aikaan pettynyt että eläin palasi meille ja suunniltani helpotuksesta kun perhe ympärillä riemuitsi ja huokaili onnesta. Huomasi, miten stressi oli vaikuttanut kaikkiin.
Muutenkin on ollut ihan mukava päivä. :) Serkuille päästyämme nuorimmainen oli itkun partaalla koska hänen puolivalmiin legoautonsa päälle oli astuttu... Äidin mieheltä kysyttiin, voisiko hän auttaa pientä poikaa hädässä ja ilme kertoi, ettei tätä olisi kiinnostanut. Ilmoitin että olen kasvanut kolmen veljen kanssa, olen minäkin monen monta legojuttua rakentanut. Ja niinpä saimme vietävän isoa legorotiskoa koottua tunnissa pidemmälle (purimme loputkin ja aloitimme alusta) kuin mitä se alun perin oli... serkun koottua sitä isänsä kanssa yli päivän. Saimme melkein valmiiksi. :D
Huomenna Apassionata isoäidin kanssa. <3 Kuunnelkaapa tuo biisi. Laulajana Arndis Halla joka esiintyy jokaisessa Apassionatassa. <3<3 (Vaikkei juuri tuo video niin paljon hevosia käsittelekään)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti