Perhemalleista

Olikos se eilen vai toissapäivänä kun kuljin Kampissa... ja näin Iltalehden otsikon, joka toitotti:

"Jotkut uusperheiden lapset voivat huonosti".

Vähän paha lähteä mitään uutisanalyysiä tekemään kun en vihastuksissani halunnut lukea edes alaotsikkoja. Mutta ihan tosi? Niin surullista kuin se onkin, tottakai jotkut uusperheiden lapset voivat huonosti. Sen ei pitäisi Suomen kaltaiselle masennuksen valtakunnalle tulla minkäänlaisena yllätyksenä.

Mutta ihan hyvin otsikon olisi voinut laittaa myös toisella tavalla. "Jotkut uusperheiden lapset eivät voi huonosti", "Jotkut ydinperheiden lapset voivat huonosti", "Jotkut yksinhuoltajavanhempien lapset voivat huonosti", "Jotkut sateenkaariperheiden lapset voivat huonosti", "Jotkut maahanmuuttajaperheiden, ateistiperheiden ja julkkisperheiden lapset voivat huonosti".

Tuntuu kuin vanhempia jotenkin yritettäisiin estää eroamasta kun uusperheet ovat se päivän trendi. Osoitetaan, miten huonosti lapset pärjäävät rikkinäisten perheiden keskellä kun reissataan monen kodin välillä. Äiti saa uuden miehen ja juuri kun oppii pitämään sitä isäpuolena, tuleekin uusi ero. Pitäisikö tyyppiin pitää yhä yhteyttä?

Ongelmia on jos monenlaista. Mutta asiat olisivat voineet mennä myös eri tavalla. Jos pysyttäisiin rikkinäisen liiton sisällä ja hymyiltäisiin vain lasten läsnäollessa ettei kukaan huomaisi, miten huonosti asiat ovat. Lapset kyllä näkevät teeskentelyn läpi. Jos jatkettaisiin suhteessa jossa äiti hakkaa isää, isä pettää äitiä ja jokaisella perheenjäsenellä on oma terapeuttinsa, olisiko se parempi?

Mutta kyllä sen eron voisi hoitaa paremminkin. Hoitakaa asiat loppuun ja puhukaa vaikka liitto olisi ohi. Lapset saavat hyvän aikuisen kuvan ja uskaltavat itsekin puhua paremmin omista kokemuksistaan.

Vaikka mikä minä olen puhumaan. En ole eläissäni seurustellut ja avioliitto on aika mahdoton näkymä tällä hetkellä, puhumattakaan omista lapsista. Eli mitäs minä tietäisin avioliitosta, eroista ja avioehdoista? Miksi arvostelen otsikkoa, jossa osoitetaan tosiseikka: joissakin uusperheissä voidaan huonosti.

Tiedän vain oman kokemukseni.

Tiedän, miltä tuntui asua talossa joss riitoja oli joka päivä. Tiedän, millaista oli 13-vuotiaana olla oman isän olkapää, kun tämä keskellä yötä herätti ja itki minulle pahaa oloaan. Tiedän (ainakin osittain), millaista taistelua oma äitini kävi yrittäessään päästä irti isän otteesta. Ja uskon yhä että se oli paras ratkaisu.

Jos vaikka kuunneltaisiin vaihteeksi niitä lapsia ja nuoria eikä vain tilastoja.

Perheen kesken

Lähiaikoina on panostettu paljon meidän perheessä yhteisiin asioihin.

Esimerkiksi liikkumassa ollaan käyty koko perheen voimin. Lauantaisin on varattu sulkapallokenttä ja siellä ollaan pelattu ja joku sunnuntai pitäisi taas päästä seinäkiipeilemään. :)

Toinen hauska juttu on ruoka. Joka lauantai on jonkun perheenjäsenen vuoro tehdä ruokaa. Ja tässä tulee jippo: sen pitää olla jotakin, mitä ei ole ikinä ennen tehnyt. Eli esim. minä en pääse helpolla laittamalla lauantaisin sitruunapastaa tai nuudeleita ja nuggetteja. Tämä haaste on siitä hyvä että lapset ovat harvemmin tehneet niin paljoa ruokaa että uusia on helppo keksiä: kanakeitto, lasagne, puuro... perusruokia. Mutta aikuisillekin on haastetta: mitä ruokaa et itse ole eläissäsi kokeillut? Eli kaikille on haastetta tarpeeksi. Ja muut saavat auttaa kokkailussa.

Itse tein avokadopastaa. Vaihdoin vielä tuon Valion kerman kookosmaitoon ja limemehuun että tuloksena olisi mahd. vege ateria (Villasukkaprinsessa on sekoittanut pääni vegeilyllään! :'D). Oli mielettömän hyvää! Jopa äidin mies kehui, vaikka yleensä vaatii ruuan kanssa sen kokolihapihvin ja paljon rasvaa. :)

Nyt kun joulukuu on alkamassa ihan kohta, ehdotin uudenlaista joulukalenteria. Kaikki tietävät nämä pussikalenterit? Ne joissa on pussi tai laatikko jokaisen päivän kohdalla ja niihin voi sitten aina laittaa jotain hauskaa.

Noh. Jos tästäkin tehtäisiin sellainen perhejuttu? Jos jokaisella olisi vuorot joinain päivinä ja silloin laittaisi jotain kivaa sen päivän pussiin. Se voisi olla runo, ruokaohje, arvoitus, kirjeitä, kuva, askartelun tuotos... mitä nyt ikinä keksii. :) Äiti innostui heti ja nyt pitäisi äkkiä jostain hankkia sellainen kalenterihöskä tai tarvikkeet sellaisen tekemiseen.

Minusta on ainakin kivaa että nykyään puuhaillaan vähän enemmän yhdessä.

Miten te vietätte aikaa perheen kanssa? Millaisia joulusuunnitelmia?

Heli Laaksonen... rakkaus. <3

Hyvän blogin määritelmä

Olen selaillut ajatuksella seuraamiani blogeja ja miettinyt, miksi luen niitä. Nyt ajattelin esitellä joitakin hyviä ja kertoa, mitä näen niissä. Olen pahoillani jos joku tietty ei tästä listasta löydy mutta ei nyt jaksa IHAN jokaista listata.

Ensimmäiset blogit mitä rupesin seuraamaan olivat ystävien. Minulla on siivet kimalaisen, The hero of my own life, Iltalukemisia, Alyssa Vivid, Verkkosilmin... noin niin kuin esimerkiksi. Haluan pysyä ajan tasalla ihmisistä ja heidän blogeistaan löytyy asioita, jotka eivät ehkä muuten tulisi puheeksi. Esimerkiksi toisten kirjoittamat runot ja novellit sekä syvälliset ajatukset. Haluan tietää.

Myönnän rakastavani tyyliblogeja. Ja suuri osa niistä liittyy tummanpuhuvaan tyyliin. Etsin inspiraatiota omalle tyylilleni ja vaatteilleni, sekä yritän opetella meikkaamaan (olen siinä surkea). Ensimmäinen jonka löysin, taisi olla Luurankoja kaapissa. Kirjoittaja Leena harrastaa malleilua ja näin on erilaisia asukuvia runsaasti tarjolla. Inspiraatiota etsin myös vähemmän gooteista, kuten esimerkiksi Friikkisirkus. Ei ehkä sellainen perinteinen naiskuva, mutta rohkea ja räväkkä kyllä. Yritän myös epätoivoisesti oppia hiustenlaittoa Mystralin tapaan blogissa Mustaa pitsiä.

Sen lisäksi on ihanaa jos löytyy jotain ajatustakin. Jos kirjoittaja saa minut ajattelemaan asioita uudelta näkökantilta tai tuntuu lukevan ajatuksiani, luen enemmän kuin mielelläni. Mm. Gothic Chic on jo tyylillisesti ihana mutta myös teksteistä löytyy kiinnostavia aiheita. Yksi hienoista teksteistä tässä blogissa oli Kauneusalan pimeäpuoli. Enpä ollut ennen uhrannut aiheelle paljoa ajatusta.

Uskonnot, mietteet, pohtiminen. Nämä ovat ihania ja siksi listalta löytyy mm. Myrikan Luutakomero, josta löytyy asiaa magiasta, arjesta, niiden yhteydestä ja vaikka mistä. Toinen vähän samanmoinen on Noidankoto, josta alunperin kiinnostuin lähinnä ruokareseptien takia. Blogi on siitä ihana, ettei se ole takertunut pelkästään johonkin tiettyyn maailmankuvaan tai katsomukseen.

Muita ovat Äitinä Mongoliassa ja Kiitollinen kirjuri. Tiedän että nämä kaikki edustavat hyvin erilaisia käsityksiä mutta mitä sitten? Mikä todistaisi yhden jotenkin erityisen vääräksi? Jokaisesta löytyy hirveästi asiaa ja pohdittavaa, sekä yritän opetella arjen yhdistämistä uskonnonharjoittamiseen. Jotenkin nämä kaksi tuntuvat olevan erillään. Nämä luettelemani blogit (muunmuassa) yhdistävät nämä kaksi asiaa kauniisti ja helposti ymmärrettävästi.

Puhumattakaan visualisuudesta. Pidän taiteesta ja siksi listalta löytyy myös sarjakuvablogeja. Mm. Nyt loppu kerruu! -blogin yksinkertainen tyyli on mielestäni hyvin kaunis, sekä Vaeltava paiserutto saa aina jotenkin hymyilemään. Iworyn kirahvikirjan seuraavaa päivitystä olen odottanut ihan vain koska piirrostyyli. Valokuvat vetoavat myös ja siksi mm. Mikko Puttonen -blogia on ihana selailla eestaas.

Ajankohtaisuus on iiiiiiiiso plussa. Rrrrrrrrakastan Licence to Draw -blogin huumoria ja ajankohtaisuutta. Löytyy uutisia, jotka on hauskasti tuotu esille ja parilla kuvalla ja lauseella tuotu esiin kirjoittajan näkökulma. Ei oikein lisättävää tähän, kannattaa ehdottomasti vilkaista.

Mitähän vielä? Käsityö ja korut. Siksi Sir Roi ja Jalometallia ja Mustetahroja löytyy kanssa listalta. Tykkään katsella kädentöitä ja se saa itsenikin innostumaan askartelusta.

Jos jokin blogi on lähellä näitä tykkäyksenkohteitani, vinkatkaa ihmeessä!

Haaste

Sain haasteen Sadelinnulta ja tässä tämä olisi nyt. :)

Haasteen säännöt:

1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen
3. Täytyy keksiä 11 uutta kysymystä
4. Täytyy valita 11 bloggaajaa
5. Täytyy kertoa kenet on haastanut
6. Ei takaisin haastamista


11 asiaa minusta:
- Osaan heiluttaa korviani.
- Pelkään kummallisia asioita: kissoja, telttoja, punaista tiiliä, omaa syntymäpäivääni, vettä (isommassa määrin) ja miehiä...
- ...sen sijaan en pelkää pimeää, ahtaita paikkoja, käärmeitä, ötököitä... mitään "tavallista".
- Uskon kaikkiin uskontoihin. Joihinkin enemmän ja joihinkin vähemmän, silti uskon että niissä kaikissa on edes rahtunen sitä suurta totuutta.
- En ole Facebookissa ja inhoan kun ihmiset "feispuukkaavat" seurassa puhelimillaan.
- Rakastan imuroimista ja tavaroiden järjestelyä kaikkialla muualla paitsi omassa huoneessani.
- Pidän goottityylistä, mutta inhoan jos joku kutsuu minua gootiksi tai yrittää muuten luokitella.
- En ole allerginen millekään.
- En pidä pitkistä ripsistä.
- Haluan häät, mutten naimisiin.
- Maailman ihanin tuoksu on vauvojen (niin ihmis- kuin eläinvauvojenkin) tuoksu. :3



Minulta kysyttiin:


1. Jos maailman pelastaminen olisi yksinkertaista, miten tekisit sen? Tarvitseeko maailmaa pelastaa?
          - Kyllä tarvitsee pelastaa. Ja vetäisin varmaan joko äiti Amman tyylillä eli yksinkertaisesti halauksilla tai sitten kirjoittamalla. Kirjoittamalla rakkaudesta, ymmärtäväisyydestä ja yhteistyöstä.

2. Kerro itsestäsi jokin nolo fakta.
        - Hmm... En tiedä, hävetäkö vai olla ylpeä siitä että osaan Ievan polkan ulkoa... jopa sen pitkän siansaksaosuuden. Toinen nolous on surkea koulumenestykseni.

3. Mikä on omasta mielestäsi tähänastisen elämäsi merkittävin saavutus?
          - Olla elossa. Olla elossa ja se että olen saanut ihania ihmisiä ympäsilleni, ne ovat mielestäni aivan mielettömiä ja ihania saavutuksia. Eivät muuten ole itsestäänselvyyksiä!

4. Kuvitellaan, että olet joutunut autiolle saarelle. Saat ottaa mukaasi kymmenen esinettä, mitä ne ovat? (älä huoli, ihmisiä saat mukaasi niin paljon kuin tahdot)
          - Aika paha! Ehkä jätän ne laivat ja pienkoneet pois kun se ei enää ketään naurata... :'D Esineet: jousipyssy + nuolet, tyhjä kirja, kynäpakkaus, veitsi/ puukko, tulukset, jokin pitkä ja hyvä kirja, luultavasti Kalevala tai Raamattu, kasvikirja (en tunnista syötäviä kasveja), piano (kuka puhui käytännöllisyydestä?), makuupussi, iso merimiesarkku.

5. Sinulta otetaan jokin aisti (näkö, kuulo, tunto, maku) pois. Mikä se on?
          - Apua! Vaikea!! Kuulosta en luopuisi ikimaailmassa, kuolisin ilman ihmisten ääntä tai musiikkia. Näönkin pitäisin enemmän kuin mielelläni koska värit ovat melkein yhtä tärkeitä kuin musiikki, maut ovat ihania koska suklaa ja mansikat... Mutta tiedän että tuntoaistitta eläminen olisi lähes sula mahdottomuus. Kai sitten uhraisin makuaistin (kai tämä tarkoittaa sitä että hajuaisti jää?).

6. Unelmatulevaisuutesi?
          - Sellainen, jossa olen onnellinen. Kai siihen sitten kuuluisi ainakin työ, läheiset ystäväsuhteet, asunto jossa tunnen oloni kodikkaaksi ja turvalliseksi, oma koira... Voi olla että muutakin. :)

7. Lempisanontasi kuuluu...:
        - Näitä on monta! Mutta laitanpa tähän suoran lainauksen Rölliltä: "Jos ei tiedä, mitä eläytyminen tarkoittaa, niin pitää ainakin väännellä naamaansa ja huitoa käsiä, niin tulee hiukan taiteellista vaikutelmaa".

8. Millaisia blogeja seuraat mieluiten? Miksi?
          - Rehellisiä ja elämäniloisia. Joitakin, mitkä ovat joko taiteellisesti vetoavia tai jotka antavat uutta ajateltavaa.

9. Mikä on lempivuodenaikasi? Perustele!
        - Syksy. Syksy on niin rauhallinen ja mielettömän kaunis. Pimeys kietoo sisälleen lohduttavasti ja peittelevästi, sade puhdistaa kaiken moskan ja kaikki normaalirutiinit alkavat kesän aikatauluttomuuden jälkeen. Ja viilenevä keli tuntuu ihanalta kesän hikoilun jälkeen.

10. Mitä mieltä olet itsestäsi kokonaisvaltaisena persoonana? Miksi? Haluaisitko tutustua itseesi, jos olisit joku muu?
          - En tiedä yhtään. Olen vasta yllättävän vähän aikaa sitten ruvennut harrastamaan kokonaisvaltaista itsetutkiskelua. Ennen välitin vain siitä, mitä muut olivat mieltä ja miten muut näkivät itseni, nyt olen ruvennut ns. itse katsomaan peiliin. Ja luultavasti en haluaisi tutustua itseeni jos olisin joku muu. Tiedän olevani takertuva ja vaikea ihminen... tai sitten vain näen huonot puolet paremmin itse. Tai kuvittelen ne suuremmiksi.

11. Kuinka käytät mieluiten vapaa-aikasi?
          - Olemalla minä. :) Eli tekemällä sitä mitä haluan, joskus se on musiikin kuuntelua, joskus pakollisia tehtäviä, kuten läksyt tai siivoaminen. Joskus ihan vain laiskottelua unelmoinnin ja simssinpeluun kanssa. Mutta melkein aina (n. 90% ajasta) kuuntelen musiikkia, vaikka muiden tekemisien taustalla.


Minun kysymykseni teille:
- Jos sielusi olisi jonkin värinen, minkä värinen se olisi? Tai vahtoehtoisesti, minkä soittimen kuuloinen?
- Mikä on varhaisin muistosi tästä elämästä?
- Synnyt seuraavassa elämässä eläimenä. Minä eläimenä tahtoisit syntyä ja miksi?
- Jos saisit antaa lapsellesi yhden neuvon elämää varten, minkä neuvon antaisit?
- Saat kutsua kanssasi illastamaan viisi ihmistä, keitä vain. Eläviä tai jo kuolleita, mistä tahansa kansallisuudesta. Ketkä kutsut?
- Olet ollut kauan erossa rakkaasta ihmisestä. Miten kirjeesi hänelle alkaisi?
- Mitä kannat aina laukussa/ repussa/ taskussa mukanasi?
- Jos saisit lukea elämäsi aikana vain yhden kirjan, mikä se olisi?
- Minkä muotivillityksen poistaisit katukuvasta?
- Saat itsellesi jonkin luonteenpiirteen/ taidon ihailemaltasi ihmiseltä. Minkä ja keneltä?
- Lempikansansatusi? Miksi?


Haastan:
Iltalukemisia
Gaudeamus Igitur
Alyssa Vivid
Kiitollinen kirjuri
Verkkosilmin
Kirahvilli
jhellou CupCake
Shadow Life
Gothic Chic
Lakshmi ja Äärettömyyden Polku

(Anteeksi, ei jaksa haastaa enempää!)

Positiivisuushaaste, osa 3

Kökkö kännykkälaatu...

1. Yhteistä aikaa
          - Sisar Vaalea ja Arthur kävivät meillä. <3 Pyysin taiteellista apua kun olin saanut synttärilahjaksi viime kuussa neljä valkoista mukia ja maalit niiden maalaamiseen. Annoin vapaat kädet taiteilla mitä halusivat ja tuloksena oli mitä ihanimmat ja persoonallisimmat mukit. <3<3<3



 2. Opettajan lähtö
          - Oikeastaan herätti ristiriitaisia tunteita. Äidinkielenopettajamme jäi äitiyslomalle ja tämä oli hänen viimeinen työpäivänsä ennen sitä. Emme siis luultavasti näe enää kun valmistun ennen kuin hän palaa. Myönnän että harmittaa kun erittäin rakas ja hyvä opettaja hylkää juuri yo-kokeiden alla... mutta päällimmäisenä on kyllä suuri myötäilo. Onnea tulevasta vauvasta. <3

3. Väsyttää sopivasti
          - Tiedättekö sen tunteen kun väsyttää mielettömästi, muttei nukuta? Se on raivostuttava ja kamala olotila kun ei pysty rentoutumaan tai nukahtamaan kunnolla ja uni on sellaista ei-niin-virkistävää. Viime aikoina tämä on ollut yleistä minulla mutta juuri nyt nukuttaa ihanasti. Sellainen tunne että tuntuu hyvältä ryömiä peiton alle ja nukahtaa hyvin. Ihana tunne.

4. Nettisarjakuvaa
          - Rakastamani nettisarjakuva Strays sai uuden sivun. Lisää tulee aina perjantaisin ja se on jotain, mitä odottaa. :) Vaikka en ikinä malttaisi odottaa seuraavaan viikkoon uutta sivua. x)

5. Perhe voi paremmin
          - Kaikki stressi on vihdoin lievittynyt huomattavasti. Ilmapiirin huomaa perheessä muuttuneen paaaaljon positiivisempaan suuntaan ja olen iloinen ja huojentunut.~

6. Äidinkielen kokeesta 10
          - Taas jauhan kokeista... mutta on pakko hehkuttaa! Äidinkielen kokeet palautettiin jo tänään koska opettaja tosiaan lähti. Ja kympillä menin läpi, enkä voisi tyytyväisempi tulokseen olla. <3 Lisäksi matikan kokeessa oli vain yksi tehtävä, mihin en saanut mitään laitettua. Jei!

7. Julkisten kanssamatkustajat
          - Tänään aamulla bussissa oli nuori äiti kahden tyttärensä kanssa. Nainen jutteli näiden kahden kanssa koko matkan ajan ja selvästi vasta puhumaan opetteleva pikkutyttö oli niin suloinen! <3 Sitä kiinnittää huomion yleensä vain niihin ikäviin kanssamatkustajiin ja vanhempiin jotka eivät huomioi lapsiaan... joten oli ihanaa vain istua siinä ja kuunnella pienten tyttöjen juttuja.

8. Isovanhempien tuki
          - Isoäitini on suurena tukena runoiluharrastuksessani. Nyt he lähettivät HS:n liitteen, jossa kirjailijoita, päätoimittajia ja muita hyviä kirjoittajia oltiin haastateltu kirjoittamisesta ja sen opettelusta. Oikeasti hyödyllinen ja kiinnostava! Kiitos tuesta ja innostamisesta! <3

9. Hyvä keskustelu
          - Puhuimme erittäin syvällisesti mm. suvaitsevaisuudesta koulussa Maailman ihanimman ruusun ja Genan kanssa. Minusta on ihanaa päästä puhumaan tärkeistä ja merkityksellisistä asioista fiksujen ihmisten kanssa. Saa itsekin uutta näkökulmaa.

10. Mitä tästä opimme?
          - Tämän haasteen kanssa tuli käytettyä aikaa hyvien asioiden ajatteluun ja olen iloinen että tartuin tähän. :) Opettaa itsestään asioita

Positiivisuushaaste, osa 2

1. Pocahontas
          - Sain nähdä yhtä rakkaistani, vaikkakin vain pikaisesti. Sekin riitti tekemään iloiseksi. :)

2. Mukavia, pieniä yllätyksiä
          - Laitoin itselleni muroja. Maito oli niin vähissä että laitoin sen sijasta Alpron kookosmaitoa. Sekin loppui kesken joten kaadoin loput mantelimaitoa. Oli yllättävän hyvää! Tätä toistekin!

3. Sylihauvat
          - Ensin  autossa serkkujen koira tuli istumaan tyytyväisenä syliini eikä lähtenyt siitä pois. Sitten kotona oma koiramme lysähti kerälle syliin ja tämän lähdettyä heti perään kääriytyi kissa samaan paikkaan kerälle. Onko minulla siis erityisen mukava syli?



4. Uppoutuminen kirjaan
          - En ehtinyt lukea ihan loppuun kurssikirjaa äidinkielen kurssille. Onneksi ehdin lukea tarpeeksi kirjaesitelmää varten. Tänään kuitenkin bussissa uppouduin taas Sinuhe Egyptiläiseen niin että unohdin hetkeksi, millä aikakaudella elänkään. :'D




5. Kehut
          - Menin ostamaan kaupasta maaleja ja myyjä kehui korvaläppiäni. Kysyi, mistä olin ne ostanut ja pieni huomionosoitus tuntui taas niin hyvältä.

6. The Big Bang Theory ja pikkuveljet
          - Katsomme sitä aina pikkuveljien kanssa. Ihanaa että on jokin yhteinen asia josta pidämme kun muuten olemme niin erilaisia. Yhteinen huumorintaju.

7.  Pikkusälää
          - Löysin Tiimarista ihania tarroja. Niissä on dinokuvia 3D:nä. Tarttui mukaan. <3<3<3

8. Itsensä ylittäminen
          - Olen onneton mitä tulee suuntavaistoon. Äiti heitti minut Helsinkiin ja joutui kiireessä jättämään vähän kauemmas Kampista, juna-asemasta ja muusta, minkä liepeillä yleensä kuljen ja missä osaan suunnistaa. Sanoi pikaisesti, minne pitää mennä ja ensipelästyksen jälkeen ("Mää eksyn, en kehtaa kysyä neuvoa koska tää on niin helppo, mää en vaan osaa enkä löydä!!!") löysin heti oikean reitin. Hyvä minä!

9. Kokeet
          - Tähän mennessä tuntuu että kokeista saatan päästä läpikin (tähän mennessä englannin, uskonnon ja äidinkielen kokeet). Vaikka huominen matikankoe pelottaa, olen saanut voimia viimeisimmistä.

10. Syyskelit
          - Myönnän suoraan: rakastan sadetta! Ainoa huono puoli on se että ennestäänkin kiharat hiukseni menevät ihan säkkärälle mutta muuten se puhdistaa ja raikastaa. Muutenkin on ihanaa kun illat pimenevät, minusta pimeys on rauhoittavaa ja suojelevaa.

Kolmen päivän positiivisuuskuuri -haaste

Nyt kun on ollut vaikka ja mitä häslinkiä ja hösläämistä, tuli Kiitollinen Kirjuri -blogin positiivisuushaaste enemmän kuin tarpeeseen. Ideana on siis listata kymmenen asiaa, joista on iloinen tai kiitollinen. Miten pieniä hyvänsä. Ja kolmen päivän ajan (tuskin kukaan kuitenkaan suuttuu vaikka jatkaisi pidempäänkin).

Olisin halunnut laittaa omaa listaani myös kuvien kera kuten alkuperäinen kirjottaja mutta kamera on taas hukkapiilossa... saatte siis tyytyä vanhoihin ja netistä otettuihin kuviin. :)

1. Hyvä ruoka, parempi mieli
          - Meille oli ostettu lempijuustoani. Samaten lempimysliäni. Eli aamu lähtee heti käyntiin ihanasti kun syö jotain hyvää ja samalla terveellistä. Aamuteetä unohtamatta. Nyt on äiti keittiössä laittamassa ruokaa.

2. Joskus on ihan kiva saada haukkuja
          - Kaksi koiraamme ovat ehtymätön rakkauden lähde. Ja lisäksi serkkujen koira on hoidossa, villi meno on siis päällä aamusta iltaan. Rupesimme nuorimmalle opettamaan myös uusia temppuja... jotka fiksu tyttö oppii ällistyttävän nopeasti. Olen tosi ylpeä!

3. Tuoksuti tuoksun
          - Lempparihajuveteni valmistus oli lopetettu aikoja sitten ja se harmitti. En edes ehtinyt ostaa varastoon puteleita kun niitä vielä oli. Tänään silti löysin melkein täysinäisen putkilon tätä tuoksua oman laatikon perältä... kuinka olinkin unohtanut! Ihanaa tuoksutella sitä, vaikka tiedänkin sen loppuvan kohta.

4. Please don't stop the music!
          - Pistin iPodini sekoitukselle soittamaan kaikkia biisejä, mitä siinä on. Ja se soitti pelkästään hyviä biisejä, tilanteeseen ja tunteisiini sopivia säveliä, tällä hetkellä puhuttelevia sanoituksia. Oli maaginen olo kun kävelin juna-asemalle päin...

5. Viestittely
          - Kyselin ystäviltä vapaita hetkiä tavata. Saatanpa nähdä pian ihania kasvoja... Odottaminen on ihanaa. Vaikka tiedän että tapaaminen on sitten kaikista ihaninta. <3

6. Kirjeet
          - Kirjoitin kirjeen. Vanhanaikaisen kirjeen postikuorineen kaikkineen. Nostalgista ja ihanaa, sähköposteihin ei voi läntätä tarroja tai suihkuttaa hajuvettä. Ainoastaan postimerkkiä en laita koska vien tämän ihan henkilökohtaisesti. Jaa, miksi kirjoitin? Koska halusin. :)

7. Olen terve
          - Ei syysflunssaa, se meni ohi jo. Kirjoitin tämän jo melkein ensimmäiseksi, sitten otin pois ja kirjoitin muuta. Sitten ajattelin että "olenhan minä iloinen siitä että olen terve!" ja kirjoitin. Pyyhin ja laitoin muuta. Sama toistui pari kertaa ja nyt päätin laittaa tämän. Pieni asia mutta olen oikeasti tyytyväinen!

8. Perhe
          - Perhe koolla. Tarvitseeko tätä ilon aihetta selittää sen kummemmin?

9. Koulu
          - Tämänpäiväinen koe tuntui menneen ihan hyvin. Toivottavasti ei jää vain tunteeksi vaan pääsen jopa läpi. Tuli kyllä hikoiltua pulpetissa kohdassa jos toisessa...

10. Tämän haasteen tekeminen
          - Monen päivän negatiivisuuden jälkeen tämän haasteen tekeminen toi ihan fyysisellä tasolla kevyemmän olon. Oikeasti! Tuntuu kuin pää olisi vähän kirkkaampi ja keho kevyempi kuin tavallisesti. Jännää, mitä kaikkea voi saada ajatuksilla aikaan...

+11. Fingerpori :'D

Tallottu itsetunto

Olen käynyt laulutunneilla jo jonkin aikaa. Käyn siellä lähinnä siksi että pidän laulamisesta... enkä keksi, miksi pitäisi olla muuta syytä. En tähtää ammattilaiseksi, en edes usko että minusta sellaiseksi olisi. Rakastan lauluopettajaani, jonka kanssa olemme jotenkin maagisesti samalla aallonpituudella. Nyt kuitenkin paikan johtaja on heittäytynyt hankalaksi. En päässyt tänään laulutunnille koska maksuasioissa oli jokin vika, minun ja äidin pitäisi täyttää jonkinlainen rasti ruutuun -tyylinen selvitys tunneistani... Täh? Samaten hinnat ovat nousseet taivaisiin jo entisestään korkeista summista. Toisin sanoen: jos opettajani ei olisi niin ihana, vaihtaisin paikkaa.

Ja tästä tuli mieleen tämänkertainen aihe. Itsetunto.

Musiikki on vahvasti yhteydessä itsetuntooni, se heijastuu sekä kuuntelemaani että laulamaani tai soittamaani musiikkiin. Pitkään en suostunut laulamaan ollenkaan jos joku kuuli... ja nyt olen lipsumassa siihen takaisin. En halunnut laulaa kotona karaokea koska "muut kuulevat". Huokailin koulussa muiden laulaessa että "kunpa minäkin voisin laulaa tässä mukana".

Häpeän. Häpeän sitä että kolmen vuoden jälkeen eivät laulutunnit ole kehittäneet minua yhtään. Häpeän sitä että kävin musiikkiluokalla yläasteen ja nyt olen taidelinjalla ja silti laahaan muista jäljessä. Häpeän omia haaveitani, joita en koskaan pysty kuolettamaan. Häpeän sitä että häpeän.

Tahtoisin palata entiseen. En liian kauaksi, kun en suostunut laulamaan missään, vaan siihen, kun en välittänyt, mitä muut ajattelivat. Kun osasin ajatella että musiikki on minua itseäni ja omaa viihtymistäni varten.

Nyt hävettää myöntää että tulen pahalle tuulelle jos joku osaa hyvin. Tulen kateelliseksi ja katkeraksi, enkä osaa iloita entisen lailla siitä että toiset osaavat... kun ei se ole minulta pois! Kyllä minä sen tiedän! En vain voi sille mitään että tuntuu kuin minulta olisi viety jotain. Pieneltä merenneidolta vietiin ääni ja tämän takia hän ei saanut prinssiä... minä olen itse kadottanut ääneni ja nyt syytän siitä prinssiä (älkää tulkitko vertausta väärin... olen edelleen ikisinkku).

Pohdin että onko muiden itsetunto sidoksissa johonkin? Ulkonäköön? Osaamiseen, suosioon, terveyteen, materiaan? Tavallaan tuntuu siltä että on, mutta itse elän ihmisten keskellä joista ei ainakaan tällainen näy. Siksi tunnen itseni jotenkin... rikkinäiseksi? Pahaksi? En löydä oikeaa ilmaisua. Kaikissa tarinoissakin pahis on juuri se, joka on katkeran kateellinen eikä hyväksy toisen onnea.

Yritän kouluttaa itsestäni ei-pahista. Yritän todella. Ja kunnes onnistun, pyydän anteeksi jos olen syyttä katkera. Se ei johdu teistä, ainoastaan itsestäni ja itsetunnon puutteestani.

Ainakin myönnän asian itselleni.

Kuolin sittenkin...

Ja anteeksi.

Viime kerralla lupasin pyhästi jatkaa tasaista päivittämistä ja Viikon tekstien kirjoittamista vaan toisin kävi. Ikinä ei pitäisi mitään lupailla...

Meillä on ollut vähän perhedraamaa. Eikä ihan vähänkään, tässä on mennyt monta viikkoa päkiöillä kävellen kun ei tiedä yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu. On tullut itkettyä, on tullut romahdettua ja on tullut vahvistuttua tässä lyhyessä ajassa. Vaikka myönnän että esimerkiksi lauantaina koulupäivänä (kyllä, meillä oli koulua lauantaina) vietin kokonaisen hyppytunnin kyhjöttäen aulassa sohvannurkassa ihan vain itkien.

Vaikka on kivojakin asioita ollut, en sitä tarkoita! Nyt en vain ole jaksanut keskittyä niihin. Olen tavannut ystäviä ja tutustunut paremmin moniin koululaisiimme. Olen myös kirjoittanut paljon runonkaltaisuuksia ja kuunnellut musiikkia niin että korvat halkeavat kohta. Ja yhtenä aamuna näin pienen peuralauman kun olin matkalla juna-asemalle.

En oikein tiedä, mitä muuta päivittäisin elostani. Tuntuu kuin koko talo olisi sekaisin, korteilla ja heilureilla leikkiessäni ne ovat näyttäneet mitä sattuu ja tuntuu kuin niihin ei voisi juuri tällä hetkellä luottaa pätkän vertaa.

Tarvitsen halausta... Ja ihmettä että pääsen huomisesta kokeesta läpi...