Esimerkiksi liikkumassa ollaan käyty koko perheen voimin. Lauantaisin on varattu sulkapallokenttä ja siellä ollaan pelattu ja joku sunnuntai pitäisi taas päästä seinäkiipeilemään. :)
Toinen hauska juttu on ruoka. Joka lauantai on jonkun perheenjäsenen vuoro tehdä ruokaa. Ja tässä tulee jippo: sen pitää olla jotakin, mitä ei ole ikinä ennen tehnyt. Eli esim. minä en pääse helpolla laittamalla lauantaisin sitruunapastaa tai nuudeleita ja nuggetteja. Tämä haaste on siitä hyvä että lapset ovat harvemmin tehneet niin paljoa ruokaa että uusia on helppo keksiä: kanakeitto, lasagne, puuro... perusruokia. Mutta aikuisillekin on haastetta: mitä ruokaa et itse ole eläissäsi kokeillut? Eli kaikille on haastetta tarpeeksi. Ja muut saavat auttaa kokkailussa.
Itse tein avokadopastaa. Vaihdoin vielä tuon Valion kerman kookosmaitoon ja limemehuun että tuloksena olisi mahd. vege ateria (Villasukkaprinsessa on sekoittanut pääni vegeilyllään! :'D). Oli mielettömän hyvää! Jopa äidin mies kehui, vaikka yleensä vaatii ruuan kanssa sen kokolihapihvin ja paljon rasvaa. :)
Nyt kun joulukuu on alkamassa ihan kohta, ehdotin uudenlaista joulukalenteria. Kaikki tietävät nämä pussikalenterit? Ne joissa on pussi tai laatikko jokaisen päivän kohdalla ja niihin voi sitten aina laittaa jotain hauskaa.
Minusta on ainakin kivaa että nykyään puuhaillaan vähän enemmän yhdessä.
Miten te vietätte aikaa perheen kanssa? Millaisia joulusuunnitelmia?
 |
| Heli Laaksonen... rakkaus. <3 |
Kuulostaa tosi hienolta että perheesi on ottanut asiakseen yhteisen ajan, se puuttuu aivan liian monesta perheestä, mikä aiheuttaa tarpeetonta pahaa oloa. Ja enemmänkin. Bhagavad Gitan mukaan yhteiskunnalliset ongelmat kumpuavat alkujaan siitä että perheet menettävät joukkuehenkensä.
VastaaPoistaJoulu ei ole minun juhlani. Jo sinun iässäsi inhosin sitä koska joulun sanomaksi on nyky-Suomessa nostettu kuluttaminen (ja joissain perheissä, ei onneksi lapsuudenkodissani, ryyppääminen) ja se varsinainen sanoma tuntuu hautautuneen käärepaperiroskavuorten alle. Ylettömästä lihansyönnistä puhumattakaan. Hiukan paradoksaalisesti olen löytänyt joulumieleni vasta aikuisena hinduna huomatessani, että edes jouluna valtaosa suomalaisista onkin yhtäkkiä kiinnostunut hiljentymään ja puhumaan hengellisiä, ja laulamaan ihania virsiä, joita joululaulut usein ovat :-D
Joka tapauksessa minulla on ollut jouluna tapana lähettää lapseni isälleen viettämään joulua hänen sukunsa ja tyttöystävänsä suvun kanssa, sillä silloin he pääsevät viettämään joulua sellaitsen ihmisten kanssa jotka ovat joulusta täpinöissään. En halua että minun "pah, taas joulu" -asenteeni aiheuttaisi heille kärsimyksiä ja ihanien elämyksien menetyksiä. Tästä joulusta tulee poikkeus, sillä saan intialaisen ystävättären meille kylään joulupyhiksi ja haluan toki heidän olevan silloin läsnä.
Juhlia on onneksi aika montaa lajia, mistä valita ja mitä yhdessä juhlia. :) Mutta surullista että melkeinpä ainoastaan joulua tyrkytetään kaikille ja kaikkialla. Vaikka itse nautinkin siitä, ymmärrän miksi tätä kaikkea voisi vähän hillitä. Ja juu, ostoskulutuksen juhla on jotain kamalaa...
PoistaVaikka olen itse eniten halloween-ihmisiä, on siinä syvimmässä joulussa vielä sitä taikaa. Että voi rauhoittua ja ihan vain olla. Ja joululaulut ovat yksi parhaista asioista. <3