perjantai 14. maaliskuuta 2014

Näkymätön Ninni

Kuka teki aina niin kuin tahdoit?
Kuka näki aina sinussa vain hyvää?
Kuka jaksoi kuunnella?

Olin olematon niin kuin tahdoit
Olin takanasi pienenä
surkeana
näkymättömänä
jotta sinä näkyisit paremmin

Kuka kantoi tiukuaan, jotta tiesit aina, missä kulkee?
Kuka ei valittanut sinulle?
Kuka ei koskaan suuttunut?

Näkymättömissä kasvoin ihmiseksi
Kokonaiseksi
eheäksi
tuntevaksi
jolla on oma tahto ja oma elämä

Kuka suuttui minulle siitä?
Kuka minut siitä hyvästä hylkäsi?
Kuka työnsi minut hyiseen mereen?

En enää osannut olla näkymätön
Vaikka edelleen rakastin sinua
kunnioitin
pidin täydellisenä
kohotin käteni sinua kohti


Nyt sinä olet ainoa, joka ei minua näe


2 kommenttia:

  1. Hieno runo! Kenelle olet tämän kirjoittanut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Lähinnä hahmosta inspiroituneena väsäilin. Kai siinä yhdistyy tunteet montaa ihmistä kohtaan.

      Poista