"Tiskatkaa niin kuumalla että käsien iho kuoriutuu irti."

Kakka.
Sanoin sen. Ruma sana. Ei saisi sanoa. Sanoin kuitenkin. Kakka. Sanoin toisenkin kerran.

PASKA!

Pitäisi olla nukkumassa, mutta en ole. Keikun hereillä ja netissä. Koska ärsyttää.
Ei, päivässä ei ole sinäänsä ollut mitään ärsyttävää. Melko normi päivä, melko ihana itse asiassa. Muuten paitsi että tunnen oloni niin mielisairaaksi kuin vain voi tuntea.



Päätin koulusta lähdettyäni "hoidella" tourettemaisuuttani. Tapanani on hypellä varjojen yli, oksien yli ja astua suojateillä vain valkoisille viivoille. Jos toinen jalka astuu johonkin "epätavalliseen" (kuten edellämainitut esim.) niin toisenkin pitää astua. Muuten tuntuu... epäsymmetriseltä. Joten. Päätin keskittää kaiken tahdonvoimani, etten pitäisi kulkuani "symmetrisenä".
Tavallisesti ei kuitenkaan masenna tai ahdista jos tämä hyppely ei onnistu. Unohdan asian kuitenkin kohta. Mutta kun tätä jatkui, oli vain... tosi ärsyttävä ja vituttava fiilis. En ollut tasapainossa. En symmetrinen. En kykenevä noudattamaan pieniä arjen sääntöjä, jotka olen itselleni luonut.
Ja tämä saa minut tuntemaan itseni mielisairaaksi. Ei tämä ole luonnollista! Miksei valkotakkiset juokse jo perässäni pakkopaidan kanssa? Sairas, outo, kummallinen, sopeutumaton... AARGH!

Mutta enivei. Kun sain tämän nyt purettua, voin hetken kerrata päivän hyviä asioita.

Koulussa meni mukavasti. Pysyn tunneilla kärryillä ja tämän päivän äidinkielentunti... Ariel oli saanut valmiiksi meistä ottamansa Kalevala-aiheiset kuvat. Ja kyllä oli HIENOJA! Varsinkin Sammon ryöstö -maalauksen toisinto... Kun siinä olimme me kaikki ja tunnelma kuvassa oli vain niin eeppinen. Ilmeet, puvustus ja kaikki.. Vau. Ja täytyy antaa täydet propsit myös Lemminkäisen äiti -kuvasta. Valaistus, mallien valinta ja paikka olivat täydelliset. Sisar tumma oli kuin luotu tuota kuvaa varten, ilme ja kaikki... Miksei toimi jo mallina palkkaa vastaan? Odotin innolla näkeväni opettajan ilmeen saadessaan Arielin kuvat ja tämä kysyikin, saisiko ne laittaa näytille. :D Mutta muut mallit eivät innostuneet tästä ideasta... Miksette? Esiinnytte niissä enemmän kuin eduksenne. :) Mun kultamurut.

Ja vielä on ihan pakkopakkoPAKKO mainita REPPUTAISTO! En edes muista mistä se lähti, mutta Arielin ja Sisar tumman ollessa hetken poissa luokasta, otimme Sammakkoprinssin kanssa repputaiston. Nyimme hampailla Narkissoksen reppua ja murisimme... Ja ei, tämä ei saa minua tuntemaan itseäni mielisairaaksi. Vain hauskanpitäjäksi. :'D Aika oudoksi sellaiseksi vain.

Hyvää yötä. Ehkä kohta pääsen viimein nukkumaan kun saan tämän epäsymmetrisyydentunteen pois.Pesen kädet. Juon vettä. Ajattelen musupalleroitani ihanissa kuvissaan. Ansaitsisitte ruusuja useamminkin, murut. <3