Herkkämieliset älkää lukeko

Päiviä! Kuten otsikossa vähän avasin, jos ei innosta vakavat ja syvät aiheet ja järkytyt helposti, kannattaa lopettaa lukeminen. Puran vähän aggressioita tähän tekstiin.



Selailin tässä randomeita sivuja ja osuin Project Unbreakablen sivuille. Sivusto toimii hyväksikäytön uhrien puolella ja kerää kuvia, joissa tällaista kokeneet ihmiset pitelevät kylttejä.

Kaikki kyltit sisältävät jonkin lausahduksen, minkä hyväksikäyttäjä oli sanonut heille. Joillakin lukee myös, mitä esim. vanhemmat kommentoivat asiasta kuullessaan tai mikä oli oikeustuomarin mielipide. Tavallaan karmaisevaa, miten hymyilevät ihmiset pitelevät valkoisia, viattoman näköisiä kylttejä, jotka sisältävät ehkä heidän elämänsä pahimmat asiat. Mieleeni painui kyltti, johon eräs tyttö oli kirjoitanut:

Tiivisti pelottavan täydellisesti toisen mielentilan. Miten toinen alennetaan ja murskataan ja itse vain nauretaan päälle. Olo oli sanoinkuvaamattoman vihainen.

Sanoisin kuuluvani niihin, joille tulee vähiten yllätyksenä maailman pahuus kun puhutaan hyväksikäytöstä, murhista, kamalista vanhemmista ja muista. Tiedän kyllä ja olen perehtynyt asiaan, lukenut tapauksista, kuullut tapauksista... Mutta silti jaksaa suuttua aina vain uudelleen. Jokaisen kyltin kohdalla. Tiedän, kuinka sekaisin ja kamalia ihmiset osaavat olla, mutta silti jokainen kyltti, jokainen teksti on oma tapauksensa, oma maailmansa, jokaisella kylttiä pitelevällä henkilöllä on oma tarinansa, oma tuskansa. Ne eivät koskaan ole ennustettavissa tai tunnettaessa.

Tutkimusten mukaan jokaisella pedofiilillä on elämänsä aikana keskimäärin noin 150 uhria. Kuulostaa liioitellulta mutta kun ajattelee, se ei ehkä sitä olekaan. Kun huomioon otetaan "vahingossa" käden eksyminen pienen lapsen reidelle tai takapuolelle. Se että suusta "livahtaa" jotain irstasta. Pieni lapsi ei sitä ymmärrä, vanhemmat eivät huomaa ja asia ei koskaan tule selville. Lukumäärä on valtava ja kauhistuttava. Sitä ei ehkä halua edes ajatella.

Joka viides avioliitossa elävä nainen elää väkivaltaisessa parisuhteessa. Mieti, montako naisystävää sinulla on? Kymmenen? Kaksi mahtuu siihen. Montako naisihmistä näet kadulla? Siihen mahtuu hyvinkin monta.

Ja joka kuudes mies on kokenut hyväksikäyttöä jollakin tasolla ennen kuin täytti 18v. Jälleen kerran katso ympärillesi. Kuinka moni? Ja kuinka moni tapaus tulee koskaan ilmi? Entä jos mies raiskataan? Puututaanko siihen samalla tavalla? Ei. Jos miestä hakataan kotona, onko joku miehen tukena? Vai sanotaanko vain: "Otaksä pataan naiselta??"?

Kolmannes kehitysvammaisista on kokenut väkivaltaa tai seksuaalista häirintää. Vain koska he eivät ehkä osaa puolustautua tai heistä ajatellaan, ettei heihin satu samalla tavalla. Tai että he eivät ole yhtä arvokkaita.

Suomessa kuolee vuosittain 20 naista perheväkivallan uhrina. Kuka niistä uutisoi? Ei kukaan.

Vasta Kanteletarta kirjoittaessa tuotiin esiin hyväksikäyttö naisen näkökulmasta. Sieltä löytyy runo, josta voi lukea rivien välistä.

 

Menin itkien kotihin,
Itkien ison pihoille;
Iso torui ikkunalta,
Emo aittansa ovelta,
Veikkoni veräjän suulta,
Sisko sillan korvaselta--
Ollut ei turvoa tuvassa,
Armoa katosten alla.

(…)

Mennä mieleni tekevi
Alle aaltojen syvien,
Sisareksi siikasille,
Veikoksi ve'en kaloille.

 

 Katso ympärillesi. Kuinka moni on kokenut jotain vakavaa elämässään? Kuinka moni tulee kokemaan? Ja vaikka näin on, moniko siihen puuttuu? Moniko oikeasti uutisoi tästä? Missä vaiheessa ylitetään uutiskynnys?