Villasukkia, nettinukkeja ja kirjeitä

Oli ihanaa kun Villasukkaprinsessa kävi meillä. Auttoi minua biologiassa (mistä olen niin kiitollinen!!) ja kuunteli valitustani.
Valitimme kuorossa maailman epäkohdista, perussuomalaisista, politiikasta yleensä, (lähinnä minä) seksuaalisesta häirinnästä ja perheväkivallasta, miehistä ja etenkin Narkissoksesta. Oli ihanaa vain valittaa ja sivussa silti nauraa ja olla iloinen. Villasukkaprinsessassa on se ihana puoli että hän nauraa koko kasvoillaan. En osaa selittää sitä... On vain ihana katsella ja kuunnella hänen nauruaan, tuntuu siltä kuin olisi itse saanut aikaan jotain niin ihanaa kuin toisen täydellisen ilon. Kiitos, kulta.~

Leikittiin Doll Divinessäkin. ;) Laitoinkin jo esimerkkikuvia.

Toinen asia mitä ajattelin tänään oli toisille kirjoittaminen ja kirjeet. Ovat nimittäin katoava taiteenlaji. Päätin ruveta taas kynäilemään oikeita kirjeitä ja tähän siis tarvitsisin ihmisiä joille kirjoittaa.

Jo ihmiset antaisivat minulle osoitteita, lupaisin edes yrittää kirjoitella n. kerran kahdessa viikossa. Tai kerran viikossa, jos ehdin. En tarkoita että pitäisi omaa osoitetta tänne blogiin kaikkien näkyville rustata. Tiedän että suurin osa (tai pikemminkin kaikki) lukijat ovat tuttujani että saavat minuun yhteyden muullakin tavoin. Jos ei tunne minua ja haluaa kirjeitä (mitä kuitenkin aika vahvasti epäilen) voi laittaa silti kommenttia.

Kirjoittaminen on kivaa. Ihmisille kirjoittaminen on kivaa.

Ja ihmiset ovat kirjeiden arvoisia.