Viitta

Huhhuh!

Ei pitäisi valvoa näin myöhään. Kello on jo puoli kymmenen. Mutta valvoin tehden viittaani, ihanaa syysviittaani.



Kyllä. Se valmistuu. On kyllä aika urakka, netti on pulloillaan "helppoja ohjeita" naamiaisasu-viittoihin. Itse ostin ihan kaavat ja kangasta tulee paikoin jopa kolme kerrosta. Vuori, vatiini ja päälikangas. Hupussa karvavuori ja päällikangas. Vaikeaa on hahmottaa, miten sen vuorin saisi kaikista fiksuiten, se kun on ihan oma lukunsa.

Huomaa kyllä että viime ompelukerrasta on kulunut paljon aikaa. Ei, sitä ei huomaa jäljestä. Vaan kärsivällisyyden puutteesta. Ei jaksaisi leikata kaavoja, ei muokata niitä, ei leikata kankaita eikä VARSINKAAN siksakata. Meillä kun ei ole saumuria. Tai on, mutta se on rikki. Huoh. Siksakkaa siinä sitten 13 kankaanpalaa, jotka ovat aika mielettömän kokoisia (viitassa tarvitaan paljon kangasta). Voiko tylsempää olla?

Jälleen kerran rukoilen että olisi mahdollista imaista osa Sisar vaalean kärsivällisyydestä.