Drunk Elephants!

Jahas. Ei ollenkaan minua. Mitähän kesä tekee pääkopalleni? Ensin istuskelen baarissa ja sitten valvon yömyöhään? Mutta nyt on pakko kirjoittaa ja tulin vasta ihan äsken kotiin.

Olin siis nuorten Pride-illassa. Hengailua, syömistä ja leffan katsomista (itse en tosin katsonut, vaikka kyseessä olikin lesboleffa). Oli mukavaa.



Mietin aamulla, kehtaanko mennä yksin. Jo ensinnäkin surkea suuntavaistoni on joskus turmiollinen yksin liikkuessa ja nytkin paikka oli kaukana... Kontulassa. Tai minulle se ainakin on kaukana. Sitten Rex (lyhenne "kuninkaasta") soitteli että olenko tulossa. Piti kuitenkin lähteä Helsinkiin ostamaan Stand up -lippuja joten ajattelin että joo, mennään. Matkalla Rex ilmoittikin ettei päässytkään. Yritin kuitenkin löytää paikalle... Ja onnistuin!

Olen oikeasti huono lähtemään mihinkään yksin joten tämä oli minulle saavutus. Mutta yksinäisyys unohtui, porukka oli mukavaa, moni pyysi mukaan peleihin ja makkara oli hyvää. Omnom. Juustomakkaraa. Ostinpahan myös vuoden Pride-paidan. Tosin marssiin olen edelleen pistämässä tunikan. :) Mutta tosiaan, paikalla ollut väki; olivat ihania. Minusta oli ihanaa miten ihmiset olivat siellä täysin omia itsejään. Jotkut tytöistä olivat silminnähden ylpeitä kun jotkut sanoivat luulleensa heitä ensin pojiksi. Ja eräs nuori jätkä oli kuin kala vedessä rajauksissaan ja koruissaan. Jossakin vaiheessa kävi vielä ilmi että kahdella vetäjällä oli ollut jotain "säpinää". Kun miehet suukottivat, toinen oli ihan helakanpunainen toisten huutaessa ympärillä "Aaws"-huutoja. Jotenkin... oikeasti ihanaa. Vapautunutta. Be yourself. Who says we have to be normal?

En todellakaan ole romantikko enkä kaipaa seurustelua. Mutta kyllä se pistää melkeinpä romanttiselle mielelle kun tajuaa: nämä ihmiset ovat täällä koska puolustavat rakkautta. Voittanutta ja kaikille avointa, puhdasta rakkautta. Sitä, mitä ihminen tarvitsee ja janoaa. Että tulee hyväksytyksi omana itsenään, että saa olla sen kanssa, kenen kanssa haluaa olla. Että ihminen on ihminen.

Mutta kerronpa vielä. Tulin eilen kotiin illalla ja jostakin syystä tahdoin leipoa. Moni tietää surkeat leipurintaitoni. Kaivoin silti tarpeita esiin ja ajattelin kokeilla Arielin kokkailublogista löytyvää, helponoloista lusikkaleipäreseptiä. Siihen kun ei tarvittu maitoa (oli vanhentunut mökkireissun aikana) ja todellakin vaikuttei iisiltä.
Enpä sitten osannut. Lässähtivät ja murenivat käsiin uunista pois otettaessa. :( En tiedä, oliko vika taikivassa vai siinä, etten survonut taikunaa tarpeeksi tiukaksi? Onneksi suurin osa säilyi kutakuinkin ehjinä (vaikkakin tosiaan lässähtäneinä) ja olivat jopa ihan hyviä. <3

Keskiviikkona taas nuorten ilta Pride-hengessä. <3 Torstaina taas stand up ja perjantaina sateenkaarimessu. Tuskin maltan odottaa näitä kaikkia. <3<3<3